Tarina

Hämeen Sanomat, Riikka Happonen "Raamikas daami ei koronasta lannistu"  7.4. kirjoitti >>

 

Hämeen Sanomat, Susanna Lähdekorpi "Kehyksissä nailonsukkakin näyttää taiteelta" 14.3.2014 kirjoitti >>

 

Hämeen Sanomat, Iisakki Kiemunki   "Kehykset ovat kuin kermavaahtoa"  24.3.2013   kirjoitti >>

 

Hämeen Sanomat, Susanna Lähdekorpi "Kehystämö RaamiDaamit muuti Verkatehtaalle" 22.08.2018   kirjoitti >>

KULTTUURI  HÄMEENLINNA

Keramiikka kulki kahvipapujen mukana Nicaraguasta Suomeen – Puskaradio poiki myyntinäyttelyn Hämeenlinnaan

Nicaragualaisten keraamikkojen työtä voi tukea suoraan myyntinäyttelyssä Hämeenlinnassa.
ica
Paula Blomsterilla on yhteydet Nicagaruaan pitkältä ajalta. Raamidaamien yrittäjä Anu Halmeniemi järjesti nicaragualaiselle keramiikalle myyntinäyttelyn Hämeenlinnaan. Kuva: Esko Tuovinen
Paula Blomsterilla on yhteydet Nicagaruaan pitkältä ajalta. Raamidaamien yrittäjä Anu Halmeniemi järjesti nicaragualaiselle keramiikalle myyntinäyttelyn Hämeenlinnaan. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeenlinnassa voi nähdä nicaragualaista taidekäsityötä parhaimmillaan.

Raamidaamit-galleriassa avattiin myyntinäyttely, jossa on keramiikkaa suoraan San Juan de Orientesta.

45 kilometrin päässä pääkaupungista Managuasta sijaitsevaa noin 5 000 asukkaan paikkakuntaa pidetään nicaragualaisen taidekäsityön keskuksena.

– Turismi on kylän asukkaille tärkeää, kun ihmiset käyvät siellä vierailemassa ja ostamassa keramiikkaa. Kun turismi on koronaviruksen takia alamaissa, heiltä jää paljon tuloja saamatta. Siksi on tärkeää, että pystymme tällä tavalla tukemaan heitä, Nicaraguan Suomen-suurlähettiläs Ricardo José Alvarado Noguera sanoo.

Nicaragualaisen keskitulo on noin pari tuhatta dollaria vuodessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nicaraguan Suomen-suurlähettiläs Ricardo José Alvarado Noguera esittelee keramiikkatöitä, joiden tekemisen perinteet Nicaraguan juontavat jo esikolumbiaaniseen aikaan. Kuva: Esko Tuovinen
Nicaraguan Suomen-suurlähettiläs Ricardo José Alvarado Noguera esittelee keramiikkatöitä, joiden tekemisen perinteet Nicaraguan juontavat jo esikolumbiaaniseen aikaan. Kuva: Esko Tuovinen

Nogueran puoliso Paula Blomster teki San Juan de Orientessa kehitysyhteistyötä 1990-luvun lopulla, ja on säilyttänyt suhteet sinne.

– Se on pieni kylä, jossa kaikilla on vähän maata ja pieni maatila. Keramiikka voi olla ihmiselle pää- tai sivutulo, mutta kylässä kaikki tekevät keramiikkaa aivan pienestä pitäen. He ovat paitsi todella taitavia, myös ahkeria, Blomster kertoo.

– Näyttelyssä on isän ja tyttären tai pojan töitä, ja kaikille muodostuu oma muotokieli. Kun kaikki tekevät, sieltä nousee myös staroja.

Jo ennen Kolumbusta

Nicaragualaisen keramiikkataidon perinteet ulottuvat jo aikaan ennen kuin Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan.

Vanhan taidon leviäminen sai vauhtia 1970-luvun lopussa, kun San Juan de Orienteen perustettiin koulutuskeskus, jonka kursseilla opetettiin ja palautettiin mieliin maan keramiikan perinteitä.

Keramiikan valmistaminen ei ole hätäisten hommaa. Eri työvaiheiden välissä syntyvä esine täytyy kuivattaa puolenkymmentä kertaa, ja lopuksi se laitetaan vielä viikoksi muovipussiin kuivumaan.

Ruukut poltetaan puilla lämmitettävissä, leivinuunia muistuttavissa uuneissa 700–1000 asteen lämpötilassa.

Poltto kestää kaikkiaan 12 tuntia. Ensimmäisten tuntien aikana puut eivät saa palaa, vaan niiden annetaan kyteä ja savuta.

Paahtimon kontissa

Keramiikan matka Suomeen on kulkenut kirjaimellisesti kahvintuoksuisissa tunnelmissa. Matkanteossa Paulig-paahtimo on tarjonnut auttavaa kättä.

– Työt ovat tulleet samassa merikontissa kahvipapujen kanssa, Blomster kertoo.

– Kyläläisillä ei ole juurikaan rahaa, mutta jostain he hankkivat sitä sen verran, että järjestävät pakkaamisen ja kuljetuksen aivan toiselle puolelle maata. Sieltä ne ovat lähteneet Suomeen.

Hinnat alkaen muutamasta kympistä

Hämeenlinnaan myyntinäyttely päätyi puskaradion kautta, kertoo Raamidaamien yrittäjä Anu Halmeniemi.

Välikätenä toimi taiteilija Jari Jansson, joka tunsi Nicaraguan suurlähettiläsparin ja vinkkasi heille hämeenlinnalaisgalleriasta.

– Aivan maailmanluokan keramiikkaa, jota saa pikkurahalla, Halmeniemi kehuu.

Keramiikkaesineiden hinta vaihtelee 45 eurosta pariin sataan.

– Raha menee suoraan keraamikoille ja heidän perheilleen ilman välikättä. Monilla on isot perheet, Blomster muistuttaa. HÄSA

Contemporary Ceramics of Nicaragua -myyntinäyttely syyskuun loppuun asti Raamidaamit-galleriassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Nicaragua

Asukasluku vuonna 2019: 6 528 000.

Pääkaupunki: Managua.

Virallinen kieli: espanja.

Väestöstä vuonna 2015 asui kaupungeissa 58 prosenttia ja maaseudulla 42 prosenttia.

Lähde: Britannica-tietosanakirjan verkkosivusto

Aiemmat näyttelyt

Aiemmin vastaavia nicaragualaisen keramiikan myyntinäyttelyitä on ollut Suomessa tänä vuonna Raahessa ja Järvenpäässä sekä vuosikymmen sitten Porvoossa.

Lisäksi Ricardo José Alvarado Noguera ja Paula Blomster ovat olleet järjestämässä nicaragualaisen keramiikan näyttelyitä mm. Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 2019, Latvian kansallismuseossa Riiassa 2013, Islannissa 2008, Viron käyttötaiteen ja designin museossa Tallinnassa 2008, Kulttuurien museossa Helsinki 2007 ja Tanskan designmuseossa Kööpenahaminassa 2006

Yrittäjälehti kirjoittaa >>

 

YKSINYRITTÄJÄ

Yrittäjän sairastuminen on tiukka paikka – ”Ilman lähipiirini apua olisin varmasti tehnyt konkurssin”

Anu Halmeniemi palasi yritykseensä pyörätuolipotilaana. Kun yrittäjä sairastuu voi koko firma pahimmillaan jopa kaatua.

Varsinkin pitkäaikainen sairastuminen on aina yrittäjän heikko lenkki. Ongelmia tuottaa niin töiden kasaantuminen kuin se, että sairastuessa yrittäjän kassavirta saattaa tyrehtyä kokonaan.

Suomen Yrittäjien tänä syksynä teetättämän kyselytutkimuksen mukaan peräti kolme neljästä yksinyrittäjästä on tehnyt sairaana töitä. Vain joka neljäs yksinyrittäjä ilmoitti, että heillä on mahdollisuus hankkia itselleen sijainen sairastamisen ajaksi.

Anu sai vakavan hermotulehduksen

Pahimmillaan sairaana työskentely voi kostautua.

– Minä saatoin saada vakavan hermotulehduksen siksi, että palasin noroviruksen jälkeen liian aikaisin töihin, Hämeenlinnassa Raamidaamit -kehystämöä pyörittävä Anu Halmeniemi kertoo.

Hän sairastui rajuun norovirukseen tämän vuoden tammikuussa. Pian töihin palattuaan hän kaatui yht´äkkisesti sekä töissä että kotona.

Kun Halmeniemi tunsi käsivoimiensa hyytyneen ja hänen käsistään tippui maitotölkki, hän päätti varata ajan terveyskeskukseen.

– Siellä lääkäri kysyi minulta, että mitä hänen pitäisi minun mielestäni tehdä. Lopulta lääkäri totesi, että kokeile Buranaa.

Kuten suurin osa yksinyrittäjistä, Anu Halmeniemi ei ollut järjestänyt itselleen vapaaehtoista työterveyshuoltoa.

– Minulla siihen ei ollut varaa, Halmeniemi tarkentaa.

Terveyskeskuskäynnin jälkeisenä päivänä hänen oireensa pahenivat, ja Halmeniemi varasi ajan yksityislääkärille.

– Hän lähetti minut suoraan ensiapuun. Sairaalassa alakroppani halvaantui ja kädetkin toimivat enää vain hyvin heikosti.

Pyörätuolilla töihin

Sairaalalääkärit sanoivat Halmeniemelle, että hän olisi voinut saada tulehduksensa seurauksena myös neliraajahalvauksen ja joutua hengityskoneeseen. Lääkärit kuitenkin vakuuttivat, että Halmeniemen oireensa ovat lieviä – ja että hän pääsee vielä jaloilleen. Pari viikkoa kestäneen sairaalajakson aikana Halmeniemi taisteli kipua vastaan.

– Pyörryinkin pari kertaa, sillä kipu niissä kroppani osissa, joissa oli tuntoa, oli hirvittävä.

Sairaalajakson aikana yksinyrittäjällä ei ollut juuri voimavaroja yrityksensä kassavirran pohtimiseen. Hän alkoi saada Kelan sairauspäivärahaa.

Pienituloisena yksinyrittäjänä hän oli maksanut itselleen pienintä mahdollista YEL-maksua, joten myös sairauspäiväraha oli pieni.

Kun Halmeniemi pystyi liikkumaan pyörätuolin avulla, hän pääsi sairaalasta kotiin.

Pian hänelle järjestettiin sohva yrityksen takahuoneeseen.

– Annoin sohvalta käsin ohjeita minua auttamaan tulleille ystävilleni, sukulaisilleni ja entiselle harjoittelijalleni. Hän tuli vakituisesta työstään ja kolmesta lapsestaan huolimatta aina iltaisin ja viikonloppuisin hommiin. Hän olikin ainut, joka osasi tehdä päätyötäni eli kehystää, Halmeniemi kertoo.

Miksi ei kerrottu kuntoutuksesta?

Hän käy edelleen julkisen terveydenhuollon puolella kuntoutettavana.

– En ymmärrä, miksi yksikään virkailija, jonka kanssa olen puhunut tilanteestani, ei ole kertonut minulle ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta.

Pitkä sairausloma tuntuu edelleen yksinyrittäjän kukkarossa. Halmeniemi maksaa edelleen yrityksensä kulujen kattamiseksi ottamiaan pikavippejä.

– Ilman lähipiirini apua olisin varmasti tehnyt konkurssin, Raamidaamien luotsi sanoo.

Leila Itkonen

leila.itkonen(at)yrittajat.fi

 

 

 

 

RaamiDaamit on täyden palvelun kehysliiketaidekehystämö Hämeenlinnan ytimessä. Kehystämme yksilöllisesti alan materiaaleilla.

Puhdistammekorjaamme ja päivitämme taulusi.

Galleriakiskot erittäin kilpailukykyisin hinnoin.

Tahdomme että kehystäminen on kaikkien kädenulottuvissa joten kannattaa tiedustella meiltä ennenkuin hankkii vaikkapa Ikea kehykset, varsinkin jos kyseessä on arvoteos jonka toivoo säilyvän muutamaa vuotta pitempään.

Me rakennamme kehyksen teokselle; oikean kokoisen ja näköisen, jolloin se tulee parhaimmalla mahdollisella tavalla esille sekä säilyy tuhoutumatta.